Hyvät käytännöt

  • Suorittavassa työssä tietokone ei ole työaikana välttämättä työntekijän työvälineenä. Työntekijä/ työhyvinvointikyselyyn olisi vastattava omalla ajalla, ja omalla koneella. Kun työntekijälle annetaan mahdollisuus vastata työhyvinvointikyselyyn työaikana työnantajan koneella, varmistetaan että mahdollisimman moni vastaa.  Työnantaja myös kannustaisi näin kyselyyn osallistumista.

 

  • Rekrytoinneissa ja rekrytointi-ilmoitusten laadinnassa olisi hyvä kiinnittää huomio myös työntekijän harrastuneisuuteen ja muuhun muodollisen koulutuksen ulkopuolella hankittuun osaamiseen. Itse hankituilla taidoilla voi jopa paikata koulutuksen puuttumista. Ja työnantaja voi koulutusvaatimuksia näin väljentämällä löytää motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä.

 

  • Työntekijöille, jotka asuvat työntekopaikkakunnalla vain viikot, työpäivän pidentäminen 12-tuntiseksi antaisi pidemmät viikonloput kotona käymistä varten. Tämä saattaisi houkutella työn vastaanottamista myös kotipaikkakunnan ulkopuolelta.

 

  • Maaseutualueilla ei ole julkista liikennettä ja etäisyydet voivat olla pitkät. Työntekijöillä ei varsinkaan matala-palkka- aloilla ole välttämättä varaa pitää autoa, joten kulku työpaikalle pitäisi tehdä helpoksi. Esimerkiksi kimppakyydeillä työmatkan kulkeminen helpottuisi.

 

  • Rekrytointi ja perehdyttäminen vie työnantajalta voimavaroja, mikä tuntuu erityisesti pienissä yrityksissä, joissa perehdyttämiseen on vaikea sitoa tuottavaa työaikaa. Pienet yritykset tarvitsevat sitoutuneita pitkäaikaisia ja työntekijöitä. Pienen yrityksen vetovoima-etuna työnhakijalle onkin juuri pysyvyyden tarjoaminen.

 

  • Tulospalkkiolla tai muulla palkitsemisjärjestelmällä on positiivinen vaikutus työn tuottavuuteen ja työhyvinvointiin.

 

  • Tuotantopalkkiojärjestelmällä voidaan vaikuttaa palkkatasoon, mikä osaltaan parantaa työntekijöiden sitoutumista.

 

  • Ulkomaalaisen on vaikeaa oppia suomen kieli, ja siitä syystä integroituminen suomalaiseen yhteisöön on hidasta. Kielen oppimishaasteen voisi kääntää toisinpäin: jos suomalaiset puhuisivat nykyistä paremmin englantia, olisi Suomi houkuttelevampi maa työllistyä.

 

  • Työntekijäsuosittelu on hyvä tapa uusien työntekijöiden löytämiseen. Onnistuneesta, rekrytointiin johtavasta suosittelusta voisi palkita, esimerkiksi palkallisella vapaapäivällä, pienellä rahallisella kertakorvauksella tai muulla yrityskulttuurin sopivalla tavalla.

 

  • Perehdytyksessä hyvä keino on käyttää lukujärjestystä. Perehtymisen ulkopuolinen arviointi on tärkeää, mutta erittäin tärkeää on se että perehdyttävä itse kokee omaksuneensa tarvittavat tiedot. Keinona seurantaan voisi olla se että perehdytyksen aikana työntekijä kuittaa lomakkeelle, kun itse kokee omaksuneensa aihealueen ja olevansa riittävästi perehtynyt.

 

  • Innostus tarttuu työyhteisössä ja innostuksen luoma positiivisuus näkyy ulospäin työnantajakuvaa kohentavasti. (Innostuneen työyhteisön avaimet- koulutus 12.9.18)

 

  • Verkostoituminen muiden seudun yritysten kanssa on itsessään merkityksellistä – kokemusten vaihto eri toimialojen yritysten kanssa luo uusia näkemyksiä – verkostosta saa tukea omille ajatuksilleen ja päätösten taustaksi.

 

 

 

 

 

 

Maarit Koskinen
projektipäällikkö
p. 044 237 4703
maarit.koskinen@joutsentenreitti.fi

Avointen työnantajien verkosto
Joutsenten reitti ry